Jääkaapissa on hyvä pitää aina kananmunia, niistä saa pohjaa moneen ruokaväkerrykseen ja taikinaan.

Munakkaan teko on kuulemma vaikeaa, useissa keittokirjoissa ja kokkiohjelmissa hyvän munakkaan tekemistä pidetään taito- tai melkein taidelajina.

Itse suhtaudun munakkaan tekemiseen mutkattomammin. Hyvältä se maistuu, vaikkei se aina ihan hyvännäköinen olisikaan. Ja joskus se näyttääkin tosi hyvältä.

Viikonlopun aamiaismunakkaaseen käytetään taas "sitä mitä kaapista löytyy". Oisko siella kuivahtanut juustonkantti. Tomaatti. Keitettyjä perunoita, makaroonia tai kasviksia. Jäljellejääneita lihapullia tai makkaraa tai kinkkua.  Oliiveja tai sieniä.

Ainakin kuivia leivänkantteja.

Kananmunia otetaan sen verran kuin on syöjiäkin (itse teen munakkaan aina vähintään kahdesta munasta, että tulee riittävän kokoinen). Vatkataan munien rakenne rikki haarukalla (tarkoittaa, että valkuainen ja keltuainen sekoittuu, ei tartte vatkata vaahdoksi asti) ja lisätään joukkoon pari ruokalusikallista vettä. Juustonkantin voi joko raastaa tai kuutioida. Sekoitetaan juusto munamassaan.

Viipaloidaan ja kuutioidaan jääkaapista löytyneet herkkutähteet suunnilleen samankokoisiksi kuutioiksi.  Leikataan tai revitään kuivaa leipää pieniksi palasiksi. 

Kuumennetaan paistinpannu kuumaksi, laitetaan sille rasvaa (öljyä tai margariinia) ja kuumennetaan rasva melko kuumaksi. Heitetään pannulle leivänpalaset ja käännellään niitä hetki, jotta niihin syntyy rapea pinta.

Heitetään mukaan muut herkkutähteet ja pyöritellään lastalla niitäkin, että ne kuumenevat ja maut herää ja sekoittuu.  Kun näyttää herkulliselta, tasataan massa kevyesti pannun pohjalle. Päälle kaadetaan munakasmassa ja annetaan sen hyytyä.

Leikataan lastalla munakas neljään osaan, ja käännetään osa kerrallaan (voi yrittää kääntää koko munakkaankin, mutta on täytteiden takia melko rakeista ja menee helposti rikki). Vielä hetki kypsennystä, että toinenkin puoli saa väriä. 

Syödään heti. Mutta on hyvää kylmänäkin, jos sitä jää.